Korkkitammimetsät

Kaikista anteliaimman puun koti

Korkkimetsä eli Montado, kuten portugalilaiset niitä kutsuvat, on tämän kiehtovan korkkitammipuun koti ja se on erittäin merkittävä sosiaalinen ja taloudellinen tukipylväs Välimeren ympäristön maille sekä luonnolle.

Läntisen Välimeren ympäristössä on yli 2.1 miljonnaa hehtaaria korkkimetsää. Noin 90 % siitä on Portugalin, Espanjan, Marokon ja Algerian alueella. Kaikkiaan korkkia kerätään vuosittain noin 200 000 tonnia. Portugali, jossa on noin kolmannes kaikista korkkitammista, on suurin tuottaja valmistaen noin 50 % koko maailman tuotannosta.

2.1 miljoonaa hehtaaria

Korkkitammimetsien kattama laue

90% maailman korkkimetsistä

on Portugalin, Espanjan, Algerian ja Marokon alueilla

200.000 tonnia korkkia

korjataan talteen joka vuosi

Korkkimetsät on luokiteltu yhdeksi maailman 36 tärkeimmästä ekosysteemistä suojelemaan biodiversiteettiä - Amazonin, Afrikan Savannien ja Borneon ohella. Yli 200 eläinlajia ja 135 kasvilajia per 1000 m² löytää ihanteelliset elinolot korkkimetsissä.

Korkkimetsät antavat suojaa ainutlaatuiselle ja hauraalle ekosysteemille, jossa elää monia harvinaisia eläinlajeja ja jotka ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon. Koska korkkimetsät sopeutuvat täydellisesti lämpimään ilmastoon ja kuivaan maaperään, ne ovat tehokkaita estämään eroosiota ja aavikoitumista. Ne pystyvät kestämään myös maastopaloja ja ovat tärkeässä roolissa luonnon hydrologisessa kierrossa. Ne parantavat myös ilmanlaatua sitomalla hiilidioksidia, joka ilman korkkimetsiä vapautuisi ilmakehään.

On arvioitu, että jokaista tuotettua korkkitonnia kohti korkkimetsät sitovat yli 73 tonnia CO₂. Sillä on ratkaiseva vaikutus kasvihuonepäästöjen vähentämisessä ja ilmastonmuutokseen estämisessä.

Myyttejä ja totuuksia

Tiesitkö, että kaikki korkkituotteiden valmistus on ympäristöystävällistä?

EY: n vuonna 2019 teettämässä tutkimuksessa todettiin, että Corticeira Amorimin toiminnan ja arvoketjun hiilijalanjälki vuonna 2018 oli 274 481 tonnia CO₂.

Paljonko maailman korkkituotantomäärä on?

Korkkia tuotetaan maailmassa 200 000 tonnia vuodessa, josta 55% Portugalissa.

Miten tärkeitä korkkimetsät ovat?

Korkkitammimetsät suojelevat biodiversiteettiä ja mahdollistavat monien, sukupuuttoon kuolemassa olevien alkuperäislajien elämän. Niillä on myös tärkeä rooli CO₂ sitomisessa, luonnon hydrologisessa kierrossa sekä maaseudun sosiaalisen ja ympäristöllisen aavikoitumisen hillitsemisessä.

Korkkitammimetsät muodostavat kulttuurimaisemia, jotka ovat syntyneet ihmisen toiminnasta ja eri luonnonvarojen käytöstä: korkki, hedelmät eläinten ruokintaan, laiduntaminen ja maanviljely. WWF:n, Maailman luonnonsäätiön, mukaan yli satatuhatta ihmistä Etelä-Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa on suoraan ja epäsuorasti riippuvaisia näistä metsistä.

Miksi korkkimetsät kestävät maastopaloja?

Johtuen korkin lämpöominaisuuksista sekä sen huonoista palo-ominaisuuksista, korkki pystyy sietämään metsäpaloja selvästi paremmin kuin muut puulajit. Korkkikaarnan hidas palaminen tekee siitä vastustuskykyisen tulta vastaan ja siten se muodostaa esteen tulipalon leviämiselle. Korkin palaessa siitä ei vapaudu savua eikä myrkyllisiä kaasuja.

Kuinka tärkeitä korkkimetsät ovat eläinlajien säilymiselle?

Korkkimetsät on luokiteltu yhdeksi maailman 36 tärkeimmästä ekosysteemistä suojelemaan biodiversiteettiä - Amazonin, Afrikan Savannien ja Borneon ohella. Se on luonnollinen ympäristö 135 kasvilajille ja yli 200 eläinlajille - sisältäen 160 lintulajia, 37 nisäkästä (Portugalissa yli 60% nisäkäslajeista elää korkkimetsissä) ja 24 matelijaa ja sammakkolajia. Näiden korkkimetsissä elävien eläinten joukossa on muutamia sukupuuttoon kuolemassa olevia lajeja, joita ei enää ole muualla, kuten Iberian Ilves, maailman uhanalaisin kissaeläinlaji ja harvinaisin lihansyöjälaji Euroopassa.

Mitkä uhanalaiset lajit ovat riippuvaisia korkkimetsistä?

Uhanalaisin laji on Iberian Ilves, jota löytyy enää Portugalista ja Espanjasta ja se on vaarassa kuolla kokonaan sukupuuttoon. WWF:n mukaan elossa on enää alle 150 aikuista yksilöä yhteensä näissä kahdessa maassa.Muita uhanlaisia lajeja, jotka elävät Välimeren alueen korkkimetsissä ovat: Iberian Imperial eagle eli kuningaskotka, musta korppikotka , mustahaikara ja Tunisian ja Algerian alueella oleva saksanhirvilaji Cervus elaphus barbarus.

Mitkä muut aktiviteetit tekevät korkkimetsistä elinkelpoisen korkin lisäksi?

Sen lisäksi, että korkkimetsät antavat ainutlaatuisen perustan luonnon ekosysteemille, niin se edesauttaa maataloutta, teollisuutta, metsälaiduntamista ja metsästystä. Metsästä voi kerätä lääkekasveja ja sieniä, hunajaa ja mehiläisvahaa, siellä voi metsästää ja ruokkia karjaa, tarkkailla lintuja, ratsastaa hevosilla ja harjoittaa turismia. Myös EU:n sertifioimien paikallisten ruokatuotteiden tuotanto kasvaa.
Yli 100 000 ihmistä saa näissä seitsemässä Välimeren korkkia kasvavissa maissa elantonsa suoraan tai epäsuorasti näistä metsistä.